Äidinkielen opettajain liiton lausunto Kansallisesta lukutaitostrategiasta 2030

Arvioi ja kommentoi lukutaitostrategian alkulukuja (Lukutaitostrategian lähtökohdat, Tavoitteena monipuolinen lukutaito, Lukutaitotutkimuksesta)

Alkuluvut pohjustavat strategian lähtökohtia riittävästi. Lähtökohdista tärkeimmiksi nousevat kaikenikäisten lukutaidon tason vaihtelu sekä nuorten eriytynyt kriittinen lukutaito. Lukutaitostrategia esittelee lähtökohdat kattavasti. Monilukutaito on strategian keskeisin tavoite, ja tavoitteen saavuttamiseen kuuluu myös kirjoitettujen tekstien hallinnan taito, mikä on nostettu selkeästi esiin. Lukutaitotutkimuksesta annetut perustiedot valaisevat koko strategian lähtökohtia.

Antakaa lausunto suuntaviivaan 1: Luodaan lukutaitotyölle rakenteet. Voitte myös ehdottaa toimenpidettä, joka tulisi liittää osaksi kansallista lukutaitostrategiaa.

Lukukeskus ja Selkokeskus ovat jo toimivia tahoja, jotka kannattaa liittää lukutaitotyön rakenteisiin. Selkokieltä varten tarvitaan selkeä rakenne eikä vain työryhmää. Näiden kytkeminen rakenteisiin nimeltä hyödyntäisi jo olemassa olevaa asiantuntemusta ja takaisi toiminnan jatkuvuuden.

Antakaa lausunto suuntaviivaan 2: Vahvistetaan lukutaito-osaamista. Voitte myös ehdottaa toimenpidettä, joka tulisi liittää osaksi kansallista lukutaitostrategiaa.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen rooli ja vastuu lukutaito-osaamisen vahvistamisessa on kiistatta merkittävä, mutta perheiden ja kotien vastuuta tulisi korostaa. Digimateriaalin ja -ympäristön kehittäminen ovat tärkeitä, mutta perinteinen kirja tai paperilta luettu teksti tulee säilyttää samanvertaisena lukutaito-osaamisen välineenä. 

Lukutaito-osaamisen vahvistamiseksi tulee varmistaa, että sekä henkilöstöön että materiaaliin liittyvät resurssit eri toimijoilla ovat riittävät ja alueellisesti yhdenvertaiset. Käytettäköön taloudellisia resursseja edellyttämistä toiminnoista sanaa ”maksuton” (ilmaisen sijaan). 

Toimenpide-ehdotuksina esitämme, että kotien lukutaitotietämystä tulee vahvistaa osana varhaiskasvatuksen ja koulujen välistä yhteistyötä. Lisäksi esitämme, että harrastus- ja seuratoimijoita pitää nykyistä vahvemmin kannustaa lukutaito-osaamisen edistäjiksi.

Antakaa lausunto suuntaviivaan 3: Innostetaan lukemaan. Voitte myös ehdottaa toimenpidettä, joka tulisi liittää osaksi kansallista lukutaitostrategiaa.

Kokonaisuudessaan innostamiseen pyrkivät toimenpiteet ovat liian hajanaisia ja kampanjamaisia ja niistä puuttuu pitkäkestoisten rutiinien ja pysyvien rakenteiden luominen.

Ehdotetut kampanjat innostavat lukemaan etenkin niitä, joilla on jo olemassaoleva lukuharrastus, mutta ne eivät todennäköisesti tavoita heikointa lukijaryhmää.

Toimenpide-ehdotuksissa on liian pieni rooli sellaisilla tahoilla, joilla on kirjallisuuteen ja lukutaitoon liittyvää substanssiosaamista. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluihin ehdotetaan aikaa luovalle ja vapaalle lukemiselle ja kirjoittamiselle, mutta pelkän ajan sijaan tarvitaan osaavaa strukturointia.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen rooli jää toimenpide-ehdotuksissa yleisesti liian vähäiseksi, sillä juuri koulutuksen ja kasvatuksen kautta tavoitettaisiin koko ikäluokka. Samalla varhainen lukemiseen kannustaminen saisi saada enemmän painoarvoa.

Ehdotuksissa oletetaan, että eri tahot ovat yhteistyöhalukkaita. Lajiliitot, valmentajat ja seurat eivät välttämättä ole halukkaita ottamaan lukemista osaksi toimintaansa, sillä se ei ole heidän ydintoimintaansa eikä heillä ole siihen aikaresurssia tai kompentenssia.

On hyvä, että selkokirjallisuuden rooli mainitaan tässä suuntaviivassa. 

Lisäksi on syytä pitää huolta siitä, että paikallinen lukutaitotyö kattaa koko maan.

Antakaa lausunto Lukeva kunta -mallista.

Suunnitelma on kattava ja ottaa huomioon kaikki kuntalaiset ikään tai äidinkieleen katsomatta. Resurssien riittävyys on kuitenkin taattava ja suunnitelman toteutumista on seurattava. Kirjastopalvelut lisäävät tasa-arvoa ja hyvinvointia, joten niiden resurssien riittävyyteen on kiinnitettävä erityishuomiota. On hyvä, että yhteistyö koulujen ja kirjastojen välillä on kirjattu selkeästi.

Antakaa lausunto Lukeva koulu -mallista.

Lukutaitostrategia ja -ohjelman tavoitteleminen on arvokasta. Ei kuitenkaan ole mielekästä, että jokainen koulu laatii strategiansa ja ohjelmansa itse ja yksin, vaan siihen tarvitaan valmis pohja. Pohjan tulee olla riittävän kattava ja samalla riittävän yksinkertainen, jotta se voidaan toisaalta valmistella ja toisaalta toteuttaa. Koulun strategia ja ohjelma eivät saa jäädä papereiksi papereiden joukkoon.

Koulujen ja kirjastojen yhteistyön tavoitteleminen on tärkeää. Yhteistyön mallin on oltava kuntakohtainen, jotta jokainen koulu ei joudu käyttämään aikaa sen laatimiseen. Onhan selvää, että yhteistyön ei tule vaihdella koulu- eikä kirjastokohtaisesti.

Koulujen lukutaitotiimin ei pidä kuormittaa jo entuudestaan työllistettyä henkilökuntaa. Tiimin tehtävien vähimmäistasosta tulee laatia kansallinen tai kuntakohtainen malli, jotta tiimejä ei perusteta perustamisen vuoksi. Lukutaidon kehittämistä ei saa haudata tiimeihin, vaan tiimeillä pitää olla tosiasiallinen käytännön tehtävä ja merkitys.

Koulujen riittävien resurssien vaatimus on ehdoton edellytys Lukeva koulu -mallin onnistuneelle toteutukselle. Työajan, materiaalien, digitaalisten alustojen ja laitteiden lisäksi resurssien joukossa tulee mainita palkka.

Innostaviin oppimisympäristöihin panostaminen on hyvä maininta, mutta se ei voi jäädä epämääräiseksi tavoitteeksi. Sitä tulee täsmentää esimerkein. Samalla on muistettava, että oppimisympäristöihin ei voi panostaa ilman rahoitusta.

Lukeva toimintakulttuuri on tavoittelemisen arvoinen asia, jota tuemme mielellämme.

Yleisiä huomioita kansallisesta lukutaitostrategiasta.  Voitte kommentoida esimerkiksi taitetun version (liitteenä) kuvitusta.

Varhaiskasvattajien ja opettajien täydennyskoulutus lukutaidon ohjaamisen tiimoilta on erinomainen tavoite, mutta sen toteutumista pitää myös seurata: tällä hetkellä opettajien lisäkouluttautumiseen tai yhteiseen suunnitteluun ei ole varattu kylliksi resursseja. 

Taitettu versio näyttää enimmäkseen selkeältä, ainoastaan lukeva kunta ja lukeva koulu -osuudet ovat hieman sirpaleisen oloiset. Kuvat ja kaaviot selkeyttävät informaatiota.

Toimenpiteissä tulisi huomioida, että pelkkä mahdollisuus lukutaidon oppimiseen ei ole riittävä yhdenvertaisuustoimi. Mahdollisuuksien tasa-arvosta fokus tulisi siirtää tosiasiallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen. Kuten strategiassakin mainitaan, lukutaidolla on tärkeä merkitys demokratian toteutumisessa. Tästä näkökulmasta on ongelmallista, että lukutaitoa käsitellään ensisijaisesti lukemaan innostumisen tai harrastuneisuuden kautta.

Sosioekonomisen aseman merkitystä pitäisi huomioida vielä nykyistä enemmän esimerkiksi positiivisen diskriminaation periaatteita toimenpiteitä suunniteltaessa. Näiden avulla toimenpiteitä voitaisiin suunnata erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, joiden lukutaito uhkaa jäädä ikätovereita heikommaksi.

Toimenpiteissä ei huomioida koulutusjärjestelmän tuottamaa ja vahvistamaa eriarvoisuutta lukutaidon kentällä. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa lukutaidon suhteen, sillä heikommin lukevat ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat vain pienen osan esimerkiksi äidinkielen opetusta verrattuna jo lähtökohtaisesti paremmin lukeviin lukio-opiskelijoihin. Tämä eriytymiskehitys on viime vuosina vain kiihtynyt, eikä suinkaan tasaantunut – esimerkiksi äidinkielen opintoja on ammatillisessa koulutuksessa johdonmukaisesti vähennetty jo vuosia. Erityisiä toimenpiteitä tulisi siis suunnata ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, maahanmuuttajille ja koulutusjärjestelmän ulkopuolella oleviin nuoriin. Toimenpiteissä tulisi painottaa polarisaatiokehityksen katkaisemista ja aiheen tutkimista.

Hallinnon lisäämiseen liittyvissä toimenpiteissä olisi hyvä vielä entisestään avata hallinnon lisäämisen tavoitteita ja sitä, millaisia konkreettisia lukutaidon polarisaatiokehitystä katkaisevia tavoitteita toimintaan liittyy. Esimerkiksi aiheesta viestiminen on tärkeää, mutta on huomioitava myös se, miten parhaiten tavoitetaan erityisesti lukutaitotyöstä hyötyvät kohderyhmät.

Äidinkielen opettajain liitto ry

14.10.2021