ÄOL:n puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan mielipidekirjoitus ylioppilaskokeista Helsingin Sanomissa 4.10.2022

Ylioppilaskokeiden poisto ei ratkaise lukion ongelmia

Tiede- ja kulttuuriministeri Honkosen esitys ylioppilaskirjoitusten poistamisesta on tärkeä keskustelunavaus vakavaan ongelmaan, lukiolaisten uupumukseen. Ehdotus ei kuitenkaan korjaisi itse ongelmaa vaan lisäksi aiheuttaisi suurta vahinkoa suomalaiseen koulutusjärjestelmään.
 

Päättökokeen avulla varmistamme, että lukiolaisilla on tarvittavat jatko-opintovalmiudet. Ylioppilastutkinto ankkuroi osaamisen tavoitteet koko koulupolulla. Se on pienessä maassa toimiva ja tarpeellinen järjestelmä myös korkeakoulujen valintaperusteeksi. 

Sen sijaan korkeakoulujen käyttöön ottamalla pistetyökalulla on suora vaikutus lukiolaisten stressiin. Kun pisteytysmallia vihdoinkin muutetaan vuonna 2025, lukiolaisen on toivottavasti mahdollista keskittyä luottavaisin mielin juuri niihin oppiaineisiin, jotka häntä itseään kiinnostavat. Siten oppimisesta tulee mielekästä ja palkitsevaa.

Ruotsissa lukion päättökokeiden poistamisella on ollut dramaattinen vaikutus osaamiseen. Nyt onkin viimeistään aika kääntää katse länsinaapurista etelään, missä virolaiset ovat rakentaneet modernin, kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan täysin erilaisten koulutusratkaisujen varaan. Virossa jo yhdeksäsluokkalaiset osallistuvat kansalliseen päättökokeeseen, jonka perusteella pääsevät toiselle asteelle. Tähän ei olla toivottavasti Suomessa sentään menossa.

Helsingin Sanomien artikkeli 28.9. etsi syitä Viron erinomaisiin Pisa-tuloksiin. Yksi keskeisimmistä syistä Viron Suomea parempaan menestykseen jäi jutussa mainitsematta: siellä  kieleen ja kirjallisuuteen panostetaan huomattavasti enemmän kuin meillä. Viron lukioissa äidinkielen pakollisia kursseja on kyllä yhtä monta kuin meillä, mutta niiden lisäksi opiskellaan viisi pakollista kirjallisuuden kurssia. On itsestään selvää, että lähes kaksinkertainen tuntimäärä vaikuttaa luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen, siis ajattelutaitoihin, joita tarvitaan kaikissa kouluaineissa. 

Kansallinen lukutaitostrategia sisältää yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, miten katkaisemme suomalaisen lukutaidon heikkenemisen ja takaamme kansalaisyhteiskunnan kaikille jäsenille riittävän lukutaidon. Näin kriittisessä tilanteessa on käsittämätöntä, että strategian toteuttamista koordinoivan Lukuliikkeen rahoitus loppuu nyt syyskuun lopussa. Meillä ei ole varaa heittää hukkaan perusteellista, hyvin alkanutta työtä.

Parhaiten pidämme huolta lapsista ja nuorista takaamalla heille kunnolliset perustaidot ja kyseenalaistamalla kulttuurissamme olevan vääränlaisen menestymisen mallin. Moni lukiolainen uupuu, koska huomaa, ettei pärjääkään peruskoulusta saamillaan tiedoilla ja taidoilla. Kuin huomaamatta monen lukiolaisen elämästä rakentuu suoritusrata, jossa juostaan koulun, työpaikan ja harrastusten välillä. Hyvin monien lukiolaisten elämä on rankempaa ja aikataulutetumpaa kuin aikuisten.

Suomalainen lukio on vaativa koulu, jossa viimeistään oppii tekemään työtä. Hyvä lukutaidon  puolesta tehty työ kasvattaa itsetuntemusta ja -varmuutta selviytyä tulevista koitoksista. Tämän työn palkintona olevaa ylioppilasjuhlaa, sen suomaa helpotusta, riemua ja valkolakkia nuorilta ei saa viedä. 

Irene Bonsdorff

puheenjohtaja

Sari Hyytiäinen

toiminnanjohtaja

Äidinkielen opettajain liitto ry