ÄOL otti kantaa lukutaitotyön rahoitukseen valtion talousarviossa 2024

ÄOL:n ja SMLF:n yhteinen mielipidekirjoitus "Mihin katosi lukutaitotyö hallituksen pöydältä?" julkaistiin Helsingin Sanomissa 3.9.2023.

Mihin katosi lukutaitotyö halli­tuksen pöydältä?

Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidon heikkeneminen on huolettanut laajasti viime vuosina - eikä syyttä: hyvä, monipuolinen lukutaito on yhteiskunnassa toimimisen edellytys. Suomalaisten koulutusasteen nostaminenkin vaatii lukutaitoon panostamista.

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa korostetaan perustaitojen merkitystä, mm. luku- ja kirjoitustaitoa, ja luvataan turvata Kansallisen lukutaitostrategian 2030 (julkaistu 2021, myös ruotsiksi Nationella läskunnighetsstrategin 2030) toteuttaminen sekä sitä koordinoivan Lukuliikkeen toiminta. Tämä on erinomainen asia. Jotta Lukuliike voi tehdä työtään, tarvitaan resursseja paitsi mm. erilaisiin lukutaitohankkeisiin, Lukuliikkeen koordinointityön mahdollistamiseen.

Opetushallituksessa toimiva Lukuliike sai eduskunnan sivistysvaliokunnalta vuonna 2019 tehtävän laatia kansallinen lukutaitostrategia. Sen taustalla ovat lukutaidon suuntaviivat, jotka valmisteltiin jo opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kokoon kutsumassa Kansallisessa lukutaitofoorumissa 2017–2019. Suuntaviivoja on kolme: 1) Luodaan ja vahvistetaan lukutaitotyön rakenteita 2) Vahvistetaan monilukutaito-osaamista ja 3) Innostetaan lukemaan ja monipuolistetaan lukutaitoa. Tavoitteena on, että lukutaito-ohjelma läpäisee koko yhteiskunnan ja koskee kaikenikäisiä vauvoista senioreihin.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys onkin sitten hallitusohjelmaa lukeneelle järkytys: Kansallisen lukutaitostrategian toteuttaminen on jätetty pois koko budjetista!

Jos PISA-tulokset halutaan uudelleen nousuun, ei ole varaa jättää Kansallista lukutaitostrategiaa pelkäksi asiakirjaksi, jonka laatimiseen käytettiin kymmenien asiantuntijoiden työtä monen vuoden ajan. Opetushallituksen Lukuliike on koordinoinut lukutaitostrategian toimeenpanoa kunnissa, kouluissa, päiväkodeissa, järjestöissä. Ilman Lukuliikkeen myöntämää valtionavustusta ja koordinointityötä meillä ei olisi pilotoitu Lukevia kuntia, Lukevia kouluja, Lukevaa varhaiskasvatusta ja monia muita lukutaitohankkeita. Tällaisen toiminnan tulee päästä jatkumaan, laajenemaan ja vakiintumaan.

Hallitus on kasvattamassa peruskoulun tuntimääriä, jotta perustaitojen opetteluun jää riittävästi aikaa. Kansallisen lukutaitostrategian käytäntöön saattaminen tukee vahvasti luku- ja kirjoitustaidon opiskelua.

Koska Lukuliike toimii Opetushallituksessa, on järkevää, että rahoitus on osa Opetushallituksen toimintamenoja. 

Lukutaidon puolesta on tehtävä pitkäjänteistä työtä, ja tämän työn resurssit on turvattava kaikkina hallituskausina. Hallitusohjelmassa todetun pitäisi konkretisoitua valtion talousarviossa.

Irene Bonsdorff
puheenjohtaja
Äidinkielen opettajain liitto ry

Sari Hyytiäinen
toiminnanjohtaja
Äidinkielen opettajain liitto ry

Amanda Audas-Kass
Ordförande för Svenska modersmålslärarföreningen i Finland