Hallitusohjelma luo toivoa

Terveisiä Paasitornissa 1.–2.8. järjestetystä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumista! Vuosittaiseen koulutustapahtumaamme kokoontui jälleen runsas joukko äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia virittäytymään alkavaan lukuvuoteen, päivittämään tietoja koulutuksen kentästä ja saamaan uusia ideoita koulutyöhön. Foorumi on ainakin minulle tärkeä paikka siirtyä lomatunnelmista arkeen juuri sopivasti noin viikkoa ennen töiden alkua.

Koulutuksen kentälle kuuluu jälleen paljon uutta. Antti Rinteen hallituksen ohjelma on varmasti otettu kouluissa ilahtuneesti vastaan – pitkästä aikaa halutaan panostaa rahallisesti koulutuksen kehittämiseen; puhutaan sen ”arvostuksen palauttamisesta”. Koulutusta halutaan kehittää pitkäjänteisesti edellisten vuosien poukkoilevuuden sijaan. Myös kulttuurialan, mm. kirjastopalveluiden, tärkeys nostetaan ohjelmassa esiin ja halutaan turvata kirjastopalvelut kaikkialla Suomessa.

Liittomme on ollut kahden vuoden ajan mukana kansallisissa lukutalkoissa Lukutaitofoorumin työn myötä. Foorumin laseeraama Lukuliike on iloksemme saamassa jatkoa hallitusohjelmassa. ÄOL:n Lukeva koulu on osana tulevia suunnitelmia, joissa halutaan luoda Lukevia kuntia tuomalla niihin kiinteät rakenteet, joilla turvataan määrätietoinen lukutaidon kehittäminen ja lukemisharrastuksen ylläpitäminen. Sidosryhmäyhteistyö on myös tärkeää. Lukuliike on otettu laajalti eri yhteiskunnan aloilla erittäin myönteisesti vastaan, joten tätä työtä kannattaa jatkaa ponnekkaasti. Lukuliike näkyi myös Paasitornissa vahvasti: hankkeen koordinaattori Pia Lumme esitteli Lukuliikkeen toimintaa, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Minna Inovaara Hämeenlinnasta kertoi Lukuliike koulussa -kampanjasta, ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston äidinkielen ja suomen opettaja Tuija Takala toi esiin selkokielisten tekstien merkityksen lukemaan innostajana. Myös kirjailijapaneelissa pohdittiin lukemaan houkuttelun keinoja, kun elämäkerrallista kirjallisuutta julkaisseet Minna Rytisalo, Teemu Keskisarja ja Keijo Leppänen keskustelivat työstään lehtori Helena Ruuskan vetämässä paneelissa.

Lukuliikkeen aktiivisesta toiminnasta kertoo myös seuraava uutinen: tänä syksynä syysloma on LUKULOMA. Näin on jo ollut naapurimaassamme Ruotsissa. 

Lukemisen vähenemisen rinnalla meitä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia on jo pitkään huolestuttanut yleiskielisen kirjoittamisen tason lasku. Uudessa hallitusohjelmassa vastataan tähänkin huoleen: suunnitelmissa on laatia kansalliskielistrategia, jossa turvataan suomen ja ruotsin kielen asema maassamme kaikilla elämänaloilla, ja kielipoliittinen ohjelma, jossa paneudutaan erityisesti vähemmistökieltemme tilaan. Suomen kielen professori ja suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Jaakko Leino herätteli foorumissa ajatuksia suomen kielen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kielemme voi tällä hetkellä varsin hyvin, mutta jos emme kanna siitä ja sen käytöstä parempaa huolta, sen asema on uhattuna – ei vähiten englanninkielistymisen johdosta. 

Hallitusohjelmassa korostetaan, miten keskeinen merkitys koulutuksella on siinä, että kaikki pidetään yhteiskunnassa mukana. Hallitus haluaakin taata toisen asteen koulutuksen kaikille pidentämällä oppivelvollisuusikää 18 vuoteen ja tekemällä toisen asteen opinnoista maksuttomia. Tämä tarkoittaa siis myös sitä, että tulevaisuudessa opiskelijan ei tarvitsisi maksaa esimerkiksi oppimateriaalista. On tärkeää, ettei kenenkään koulupolku katkea taloudellisiin esteisiin. On kuitenkin huolehdittava, että lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa käytettävä oppimateriaali säilyy laadukkaana ja tarkoituksenmukaisena. Opettajien omaa näkemystä on kuunneltava, eikä halpa hinta saa olla ainoana valinnan kriteerinä. 

Lukiot ja ammatiiliset oppilaitokset ovat viime vuodet kamppailleet taloudellisessa tiukkuudessa. Hallitusohjelmassa huomataan tämä ja luvataan kohentaa toisen asteen rahoitusta. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksesta karsiminen on puhuttanut paljon – hallitus haluaa korjata asian lisäämällä opetusta ja opettajia sekä turvaamalla kokonaiset koulupäivät ja -viikot. 

Uusi lukiolaki on astunut voimaan 1.8. Sen myötä uudistetaan myös lukion opetussuunnitelma; kurssit vaihtuvat moduuleiksi ja opintojaksoiksi, joiden laajuus määritetään opintopistein. Tämän uudistuksen yhtenä tavoitteena on oppiaineiden välisen yhteistyön tehostaminen.  Opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta esitteli foorumissa lops-työtä. Perusteet julkaistaan lukiopäivillä 7.–8.11. Kalastajatorpalla Helsingissä. Sitten on paikallisen lops-työn vuoro, ja uuden opetussuunnitelman mukaan opiskellaan lukioissa lukuvuodesta 2021 alkaen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusneuvos Minna Harmanen kertoi foorumissa oman oppiaineemme lops-työstä, ja mukana foorumissa oli myös lops-työryhmän jäseniä keskustelemassa ja vastailemassa kysymyksiin. Eri oppiaineiden laajuus ei ole nyt muuttumassa, koska tuntijakoon ei puututtu. Äidinkieli ja kirjallisuus lukion ydinaineena kaipaa kuitenkin kipeästi lisää opintopisteitä; laajuus on saatettava viimein eurooppalaiselle tasolle. Tämä jää tulevan vaikuttamisen asiaksi. Äidinkielen ja kirjallisuuden lops-työssä punaisena lankana oli moduulien keskittäminen: kussakin moduulissa perehdytään oppiaineemme asioihin tietystä näkökulmasta. Toinen johtoajatus oli sisältöjen karsiminen. Marraskuussa nähdään, miten siinä on onnistuttu. 

Erilaiset koulutustilaisuudet ovat mainioita paikkoja keskustella, tuoda näkemyksiä ja kokemuksia esiin sekä verkostoitua ei toimijoiden kanssa. Kasvokkainen kanssakäyminen on arvokasta ja välttämätöntä. Seuraavaksi tapaamme Rovaniemen talvipäivillä 18.–19.1. 2020 ja foorumissa taas ensi elokuussa. Oman oppiaineen tarpeisiin räätälöityyn koulutukseen osallistuminen on tärkeää ammattitaidon ylläpitämistä – sen toivoisi myös koulutuksenjärjestäjien tiedostavan. Ja mainitaanhan opettajien täydennyskoulutus myös hallitusohjelmassa.

Kauniita syyspäiviä kaikille jäsenillemme!

Sari Hyytiäinen

Kirjoittaja on Äidinkielen opettajain liiton hallituksen puheenjohtaja.