Hyvä ilmaisu on edelleen tärkeää äidinkielen ylioppilaskokeessa

Helsingin Sanomat nosti pääuutisekseen 27.11.2017 äidinkielen ja kirjallisuuden uuden digitaalisen ylioppilaskokeen, erityisesti siihen kuuluvan lukutaidon kokeen. Uutisessa väitettiin, ettei vastauksissa enää kiinnitettäisi lainkaan huomiota kokelaan käyttämään kieleen. Tämä käsitys on väärä.

Ylioppilastutkintolautakunta ei ole vielä julkaissut äidinkielen digitaalisen kokeen arviointikriteerejä. Tämänhetkisten tietojen mukaan yksi lukutaidon kolmesta arviointikriteeristä olisi vastauksen esitystapa. Esitystapaan sisältyy myös kieli.

Uuden kokeen arvioinnissa painotetaan juuri ko. kokeessa testattavaa taitoa: lukutaitoa. Siitä syystä opettaja ei merkitse vastauksiin kielivirheitä vaan lukutaidon virheet. Näitä ovat esim. virhetulkinta tai väärän käsitteen käyttö. Se, että kielivirheitä ei merkitä, ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kieliasu vaikuttaisi arviointiin. Jos vastauksen kieli ja ilmaisutapa vaikeuttavat viestin välittymistä tai jopa estävät sen, laskee vastauksen pistemäärä. Se, että kielivirheitä ei merkitä toisessa äidinkielen ylioppilaskokeessa, ei myöskään tarkoita, että virheitä ei merkittäisi lukion aikana kirjoitettaviin teksteihin tai että kielenhuollon merkitys lukion kursseilla jotenkin vähenisi.  

Nykyiset kokeet (esseekoe ja tekstitaidon koe) eivät ole mitanneet selkeästi erilaisia tietoja ja taitoja. Toisaalta jo nyt tekstitaidon kokeessa kielivirheitä on sallittu esseekoetta enemmän. Uudistus selkiyttää näin äidinkielen ylioppilaskokeen tavoitteita.

Uudessa kirjoitustaidon kokeessa ilmaisun arviointi puolestaan painottuu. Oikeakielisyydellä on merkitystä ylioppilaskokeessa jatkossakin.

On totta, että nuorten tapa käyttää kieltä on muuttunut. Tähän lienee monia syitä, joista yksi on lukemisen ja asiatyylisen tekstin tuottamisen harjoittelun väheneminen. Luki- ja muut tekstien lukemiseen ja tuottamiseen liittyvät vaikeudet ovat myös lisääntyneet. Samaan aikaan tekstimaailma on laajentunut ja äidinkieli oppiaineena sen mukana. Nuoria pitääkin nyt kannustaa ja ohjata lukemaan ja tuottamaan erilaisia tekstejä.

Kaikki äidinkielenopettajat eivät ole “järkyttyneitä” ehdotetuista lukutaidon kokeen arviointikriteereistä. Monien opettajien mielestä on hienoa, että nekin kokelaat, jotka eivät ole vain taitavia kirjoittajia vaan ahkeria ja motivoituneita äidinkielen oppisisältöjen opiskelijoita, voivat uudessa lukutaidon kokeessa saada mahdollisista kieleen liittyvistä vaikeuksistaan huolimatta ansaitsemiaan pisteitä.

Äidinkielessä oppiaineena on kysymys paljosta muustakin kuin kielivirheiden merkitsemisestä, joten ylioppilaskokeen on hyvä mitata myös asiasisältöjen hallitsemista nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi kriittinen ja tiedon luotettavuutta arvioiva lukutaito on nykyisessä mediamaailmassa tärkeämpää kuin koskaan.

Sari Hyytiäinen
Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja
Ulla Koivukangas
Äidinkielen opettajain liiton lukioryhmän puheenjohtaja