Kaikki juttelee kaikkien kaa!

Oi voi, K:ta ei enää jaksaisi. Tässä vaiheessa epidemiaa opehuoneen sohvakeskustelussa lähit ja edät sekoittuvat jo keskenään. Muistellaan väsyneesti, missä vaiheessa jouduttiin jakamaan tietokoneita yläkoululaisille, milloin altistuttiin ja miten niiden ruokakassien toimittamisessa kävikään.

Kuten koululaiset, jotka innostuivat taannoin vaatimuksista välttää N-sanaa tai jopa kieltää se kokonaan, me kannatamme K-sanan välttämistä, hieman eri perusteilla vain. K-tiedotteista on pantava Wilma-jakeluun vain välttämättömimmät, jotta kodeissakin jaksettaisiin niitä lukea. Opettajainhuoneen sohvaryhmä keskittyy nyt suunnittelemaan lähinnä lomamatkoja ja yhteisiä virkistystilaisuuksia sekä aktiivisesti välttämään K:n kauhistelua. Penkkarirekat on varattu ja karkit tilattu, vaikka K voi taas aiheuttaa ison pettymyksen.

Monista oppilaista on edelleen kova huoli. Ajoittaisessa alavireisyydessä on kuitenkin virinnyt iloisiakin asioita. Ensinnäkään kukaan ei enää länkytä koulun tarpeesta digitalisoitua, koska aimo loikka tuli jo otettua eikä kukaan tykkää edästä, hybridistä puhumattakaan.

Isoin ilo on yhteishengestä. Oppilaat huolehtivat toisistaan liikuttavalla tavalla etäkoulun aikanakin ja ovat kantaneet hienosti vastuunsa epidemian ehkäisemisessä. Meidän kouluun ei ole koskaan tullut onnellisempia oppilaita kuin viime toukokuussa pitkän etäjakson jälkeen: lukiolaispoppoo oli askarrellut “Ohi on -tervetuloa!” -banderollin, ja vahtimestari-Tomppa soitti keskusradiosta keittiö-Jennin ysärihittejä. Alaovi kävi: koululaisten hymyjä ei näkynyt, mutta miten silmät loistivatkaan!

Oppilaat tajuavat nyt, kuinka tärkeää yhdessä oleminen on ja kuinka yhteishengestä on myös huolehdittava. Meidän opettajien ei tarvinnut anella tai pakottaa ketään esiintymään itsenäisyys- ja joulujuhlaan, koska innokkaita ilmaantui itsestään. Niin paljon iloa syntyi myös ruokatunnin aulakaraokesta, jossa lukiolaispoika lauloi Satumaata kuin Eino Grön ja peruskoululaisetkin panivat tangoksi! Tuntuukin siltä, että meidän koulun vanha mainoslause “Kaikki juttelee kaikkien kaa” ei olekaan pelkkä mainoslause.

Koulun tärkein tehtävä on toivon ylläpitäminen. Mennään siis yhdessä iloisia aikoja päin.

Irene Bonsdorff
puheenjohtaja