Lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta
10.4.2019
1.1 Uudistuva lukiokoulutus
Luonnos lukion opetussuunnitelman perusteista esittää hyvin laaja-alaisen käsityksen lukion roolista oppilaan elämänkulussa; lukio on tärkeä sivistyksen, koulutuksen ja elämäntaitojen sekä aktiivisen kansalaisuuden kartuttamisessa.
6.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä
Oppimäärän erityinen tehtävä
Opetussuunnitelman luonnoksessa esitetään, että Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan monilukutaitoa ja vuorovaikutustaitoja, mediataitoja sekä kirjallisuuden, kulttuurin ja suomen kielen tuntemusta. Vaikka niin monilukutaidot, vuorovaikutustaidot kuin mediataidotkin ovat tärkeitä osaamisen alueita, mielestämme suomen kielen ja kirjallisuuden sekä kulttuuriset taidot tulisi mainita ensin oppimäärän kuvauksessa, osoittaahan oppimäärän nimikin, mistä oppiaineen ydin muodostuu: kielestä ja kirjallisuudesta. Ehdotamme siis kohtaan 6.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus otsikon Oppimäärän erityinen tehtävä alle (s. 48) sanamuotoa Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta sekä monilukutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja mediataitoja.
Lukutaidon ja kirjallisuuden tuntemisen tärkeys tulee ilmi lukion opetussuunnitelman luonnoksessa, mikä onkin luonnollista lukiolaisen yleissivistyksen, tiedonhankinnan ja jatko-opiskeluvalmiuksien kannalta. Opetussuunnitelman mukaan kaunokirjallisuuden kokonaisteoksia luetaan kahdeksan, mikä vahvistaa sekä kaunokirjallisuuden tuntemista että lukutaitoa ja yleensäkin kannustaa lukemiseen. Opetussuunnitelman luonnoksen mukaan oppimäärän opiskeluun kuuluu kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen paikallisesti päätettävällä tavalla. Jotta sekä luettavat kokonaisteokset että tuotettavat tekstit voisivat vaihdella lukuvuosittain paitsi yksittäisen koulun sisällä myös alueilla, joilla tehdään paikallisia moduulien toteuttamissuunnitelmia usean lukion kesken, ehdotamme että luonnehdinta paikallisesti päätettävällä tavalla (s. 49) jätetään pois opetussuunnitelmasta. Mielestämme on tärkeää ulottaa valinnanvapaus koskemaan yksittäisiä opettajia, jotka suunnittelevat opettavien moduulien toteutuksen.
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet
Tavoitealueitten yleiset tavoitteet vaikuttavat selkeiltä, joskin varsin laajoilta. Yleiskielen hallitseminen mainitaan ainoastaan kohdassa Tekstien tuottaminen (s. 49), mutta hyvää yleiskielen tuntemista vaaditaan kuitenkin kaikilla tavoitealueilla. Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittymisen (s. 50) yhteydessä ei mainita kirjallisuutta laisinkaan, vaikka juuri kirjallisuuden avulla sekä kielitietoisuus että tieto sekä omasta että muista kulttuureista kehittyvät.
Opetussuunnitelman luonnoksessa todetaan sivulla 49: ”Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen taitoihin sekä kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittymiseen.” Samoin kuin kohdassa Oppimäärän erityinen tehtävä (s. 48) ehdotamme, että lueteltavat tavoitteet ovat järjestyksessä, jossa kieli- ja kulttuuritietoisuus aloittavat tavoitteiden listan.
Vuorovaikutusosaaminen näyttää olevan painotettuna monessakin luonnoksen kohdassa, mikä on ymmärrettävää – onhan kyseessä keskeinen taito, jota kaikki lukiolaiset varmasti tarvitsevat sekä nykyisissä että tulevissa tehtävissään. Vuorovaikutus nostetaan vahvasti esiin, ja aihe saa paljon opintopisteitä. Suomen kieli ja kirjallisuus on kuitenkin jo luonteeltaan sellainen opiskeltava aine, jossa vuorovaikutus nivoutuu lähes kaikkeen oppiaineen opetukseen ja opiskeluun.
Valtakunnallisesti on huomattu luku- ja kirjoitustaitojen heikenneen. Opetussuunnitelman tulisi varmistaa, että juuri luku- ja kirjoitustaidon harjoittamiselle olisi riittävästi aikaa. Siksi ehdotamme, että kirjoittamiselle ja tekstitaitojen harjoittamiselle varataan enemmän opintopisteitä.
Äidinkielen opettajain liiton mielestä lukion uusi opetussuunnitelma on luonnosvaiheessaan suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän osalta varsin kuormittava. Jo nyt ovat tiedossa nuorten jaksamisen vaikeudet, joita opetussuunnitelman luonnoksen kaavailemat moduulit eivät ehkä helpota. Äidinkielen ja kirjallisuuden tähänastisia opetussuunnitelmia on pidetty sisällöllisesti hyvin laajoina, ja nyt moduulien sisältöä voitaisiin karsia, jotta kuormittavuus kevenisi hieman. Sisältöjen karsiminen ei tarkoita vaativuustason laskua vaan sitä, että opintokokonaisuuksiin voitaisiin paneutua syvällisemmin ja keskittyneemmin, koska aikaa olisi siten käytössä enemmän. Vuorovaikutustaitojen korostaminen tapahtuu muiden osa-alueiden kustannuksella ainakin osittain. Vaihtoehtoisesti suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärään osoitetaan lisää opintopisteitä.
Opetussuunnitelman luonnos ei kerro mitään siitä, miten eri oppiaineiden moduuleja tulisi yhdistää. Jonkinlainen mallinnus olisi tarpeellinen. Opetussuunnitelmassa ei ole oppiainekohtaisissa sisällöissä näkyvissä viittauksia muihin oppiaineisiin, joten tällaisenaan opetussuunnitelman noudattaminen moduuleja yhdistellen vaatii paljon suunnittelutyötä. Suunnitelma ei kerro selkeästi sitäkään, mikä on moduulien paikka opintojen etenemisen janalla.
Luonnoksen moduulimalli antaa mahdollisuuden järjestää opetus uudella, kiinnostavalla tavalla, joko paikallisella tasolla tai yksittäisen koulun tasolla toteutettuna. Jotta kaikkien aineiden yhteiset tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan moduulien yhdistämisestä kuitenkin ohjeistusta.
Arviointi
Opetussuunnitelman luonnoksen mukaan palautteen antaminen ja arviointi kytkeytyvät oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin moduulikohtaisiin tavoitteisiin. Arviointitavat antavat kuvan monipuolisesta ja joustavasta arvioinnista, mikä sopii oppiaineeseen hyvin. Tavoitteiden selkeä ilmoittaminen ja kytkeminen arviointiin jo moduuliopiskelun aluksi on tärkeää, koska silloin edistymisen seuraaminen on mahdollista sekä opiskelijalle että opettajalle, kuten luonnoksessa todetaan.
Pakollisten opintojen moduulien sisällöistä toteamme seuraavaa:
ÄI1 Kieli- ja tekstitietoisuus (1 op)
Moduuli vaikuttaa vahvasti lukion ensimmäiseltä suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelukokonaisuudelta, käsitelläänhän siinä esimerkiksi kielen merkitystä opiskelussa.
Sisältöä on yhteen opintopisteeseen varsin paljon. Peruskoulun yhdeksännellä luokalla käsitellään kieli-identiteettiin liittyviä aiheita, siksi niiden uusi tuleminen ei ehkä motivoi oppiaineen pariin parhaalla mahdollisella tavalla. Vahva kielitiedon hallinta antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan lukio-opiskelulle kaikissa oppiaineissa, siksi ensimmäisen moduulin tulisi sisältää esimerkiksi kielen keskeisten rakenteiden kertaus.
ÄI2 Vuorovaikutus 1 (1 op)
Ensimmäinen vuorovaikutusta käsittelevä moduuli sisältää viestinnän perusasioita. Havainnointitaidot tulevat korostuneesti esille. Moduulin sisällön voi ymmärtää myös niin, että se mahdollisesti harjaannuttaa äidinkielen ja kirjallisuuden digitaaliseen lukion päättökokeeseen - onhan jo nyt nähty kahdessa kokeessa videomateriaalien merkittävä osuus ylioppilaskokeen tehtävissä.
ÄI3 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen (2 op)
Moduulin sisältö kohdistuu selkeästi tavoitteiden mukaisesti.
ÄI4 Kirjallisuus 1 (2 op)
Moduuli korostaa kirjallisuuden elämyksellistä vastaanottoa sekä kokemuksellista lukemista ja kirjoittamista. Toisaalta saman moduulin sisältönä on keskeinen käsitteistö eli kirjallisuutta käsitellään myös teoreettisella tasolla. Elämyksellisyyden ja teoreettisuuden yhdistäminen luonnolliseksi kokonaisuudeksi voi olla vaikeaa.
Samaan moduuliin on sisällytetty varsin suuri määrä käsiteltäviä lajeja, proosan, lyriikan ja draaman lisäksi elokuva ja kuunnelma mainitaan erikseen. Elokuvakerronta muodostaa jo yksinään laajan kokonaisuuden, muiden ainesten kanssa moduuli on ylikuormitettu. Audiovisuaalisen fiktion rajaaminen elokuvaan on myös ongelmallista, kun nuorten maailmassa korostuvat enemmän esimerkiksi sarjafilmit ja pelit. Kuunnelma on valitettavasti nykyään melko marginaalinen taidemuoto, siksi sen erikseen mainitseminen tuntuu tarpeettomalta.
ÄI5 Tekstien tulkinta 1 (2 op)
Moduuli keskittyy vaikuttavaan kielenkäyttöön, vaikuttavaan kirjallisuuteen, mediaan ja kriittiseen lukemiseen. Moduulissa mainitut tekijänoikeudet on hyvä käsitellä jo lukio-opintojen alussa. Elokuva mainitaan moduulissa erikseen, mutta kokonaisten elokuvien katsominen oppitunneilla on vaikeaa tekijänoikeuksien ja myös ajankäytön takia.
Vaikka moduuli on kahden opintopisteen laajuinen, sisältöä on tuntuvasti liikaa. Siksi tekstitaitojen opiskeluun tarvitaan enemmän tilaa joko karsimalla moduulin muuta sisältöä tai lisäämällä moduulipisteitä. Myös visuaalisen ja audiovisuaalisen tekstin tulkinnalle on nykyisellään liian suppeasti käsittelytilaa.
ÄI6 Kirjoittaminen 1 (1 op)
Kirjoittamisen ensimmäisessä moduulissa huomio kiinnittyy sanataideharjoituksiin, jotka ovat tervetullut harjoittelumuoto teoreettisen opiskelun lomaan. Yhden opintopisteen moduuliin sen sisältö on jälleen varsin laaja.
ÄI7 Vuorovaikutus 2 (1 op)
Vuorovaikutuksen toinen moduuli painottuu esiintymiseen. Moduulin sisällöistä osa sopisi ensimmäiseen moduuliin, kuten esiintymisjännitys ja esiintymistaidot. Toisaalta jos moduuli sijoittuu opintojen alkupuolelle, niin sisällöistä on hyötyä myös muissa oppiaineissa.
ÄI8 Kirjallisuus 2 (2 op)
Kirjallisuushistoriaa ja tyylikausia lähestytään kontekstilähtöisesti, mikä antaa hyvän tarkastelunäkökulman. Tyylikaudet rajataan vain romantiikkaan, realismiin, modernismiin sekä nykykirjallisuuteen. Ehdotuksemme on, että tyylikausia voi käsitellä laajemminkin ja siksi niitä ei erikseen nimetä. Moduulissa annetaan ohje kaunokirjallisuuden lukemisesta, mikä on hyvä moduulin toteutuksen suunnittelun kannalta, sillä siten teosten käsittelyyn osataan varata aikaa.
Muiden kaunokirjallisuuden teosten sijoittumista moduuleihin ei mainita. On kuitenkin huomattava, että luettavat teokset on myös käsiteltävä jollakin tavalla, mikä kuormittaa jo varsin täysiä moduuleja entisestään.
Valinnaiset valtakunnalliset opinnot
ÄI9 Vuorovaikutus 3 (2 op),
ÄI10 Kirjoittaminen 2 (2 op) ja
ÄI11 Tekstien tulkinta 2 (2 op)
Valinnaisten valtakunnallisten opintojen moduulit syventävät opiskelijan tietoja ja taitoja kohti lukion päättökoetta.
Lausunnon keskeinen sisältö
Äidinkielen opettajain liitto toteaa, että opetussuunnitelman luonnoksen mukaan lukio kartuttaa nuoren sivistykseen, koulutukseen ja elämäntaitoihin sekä aktiiviseen kansalaisuuteen tarvittavia tietoja ja taitoja.
Opetussuunnitelman tulisi korostaa suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitteiden luonnehdinnassa ensin kieltä, kirjallisuutta sekä kulttuurisia taitoja ja vasta niiden jälkeen monilukutaitoa sekä vuorovaikutus- ja mediataitoja.
Lukutaidon ja kirjallisuuden tärkeys ilmenee luonnoksesta. Äidinkielen opettajain liitto ehdottaa, että luettavia kokonaisteoksia ei kuitenkaan päätetä paikallisella tasolla, vaan ne voidaan päättää yksittäisissä kouluissa.
Tavoitealueitten yleiset tavoitteet ovat varsin laajoja. Luonnoksessa mainitaan vain kerran yleiskielen hallitseminen tavoitealueiden kuvauksissa, mutta hyvä yleiskielen osaaminen on tärkeää kaikilla tavoitealueilla. Kielitiedon opiskeluun halutaan lisää opintopisteitä. Kirjallisuuden avulla sekä kielitietoisuus että tieto omasta ja muista kulttuureista kehittyvät, ja siksi kirjallisuuden opiskelu pitää sisällyttää myös kieli- ja kulttuuritietoisuuden tavoitealueeseen.
Vuorovaikutusosaaminen saa paljon opintopisteitä. Suomen kieli ja kirjallisuus on kuitenkin jo luonteeltaan sellainen opiskeltava aine, jossa vuorovaikutus nivoutuu lähes kaikkeen oppiaineen opetukseen ja opiskeluun. Valtakunnallisesti on huomattu luku- ja kirjoitustaitojen heikenneen. Opetussuunnitelman tulisi varmistaa, että juuri luku- ja kirjoitustaidon harjoittelulle olisi riittävästi aikaa. Siksi ehdotamme, että kirjoittamiselle ja tekstitaitojen harjoittamiselle varataan enemmän opintopisteitä.
Ehdotamme pakollisiin moduuleihin joitakin sisällöllisiä muutoksia. Moduulien yhdistämiseen tarvitaan mallinnusta, samoin kuin niiden yhdistämiseen muiden oppiaineiden moduulien kanssa.
Äidinkielen opettajain liiton mielestä lukion uusi opetussuunnitelma on luonnosvaiheessaan suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän osalta varsin kuormittava. Opetussuunnitelman raskaus lisää nuorten jaksamisen ongelmia. Moduulien sisältöä voitaisiin karsia, jotta kuormittavuus kevenisi ja jotta opintokokonaisuuksiin voitaisiin paneutua syvällisemmin ja keskittyneemmin. Vuorovaikutustaitojen korostaminen tapahtuu muiden osa-alueiden kustannuksella ainakin osittain. Vaihtoehtoisesti suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärään tulisi osoittaa lisää opintopisteitä.