Lukeva koulu -hanke

Äidinkielen opettajain liitto on käynnistänyt Lukeva koulu -hankkeen. Suunnittelutyöryhmä on listannut tavoitteita hankkeen toteuttamiseksi.

Lukeva koulu käytännössä

• Hankkeelle tarvitaan kiinteä rahoitus valtion talousarvioon. (Vrt. Liikkuva koulu 7 miljoonaa/vuosi).
• Kaikissa kouluissa pitää olla mahdollisuus käyttää omaa tai yleistä kirjastoa koko ajan. Myös kirjallisuutta eri kielillä, esim. S2-opetuksen tarpeisiin. Kielitietoisuus ja monikielisyys.
• Koulut voisivat hakea Lukevasta koulusta rahoitusta koulukirjaston materiaaleihin: perinteisiin ja digitaalisiin kirjoihin, lukulaitteisiin, lehtiin. Koulut ja opettajaryhmät voisivat hakea rahoitusta myös opettajaverkostojen ja työyhteisöjen koulutukseen yhteisöllisen lukukulttuurin ja lukemisen pedagogiikan kehittämiseksi.
• Lukeminen osana kielitietoista opetusta ja monilukutaitoa (POPS ja LOPS) - lukemisen kytkeminen opetussuunnitelmiin (laaja-alainen osaaminen, eri oppiaineet, monialaiset oppimiskokonaisuudet, oppiaineita yhdistävät teemajaksot ym.).
• Lukevan koulun tueksi 1–2 valtakunnallista pedagogista lukemisen asiantuntijaa (kokoamaan ja ohjaamaan toimintaa) – lukulähettiläät – osaksi OPH:ta.
• Yhteistyötä kirjastojen, teattereiden ja sanataidekoulujen kanssa. Myös muut paikalliset toimijat mm. urheiluseurat (yhteistyö liikkuvan koulun kanssa).
• Paikallisen toimijat esim. vanhustentalot ja päiväkodit mukaan.
• Kuntiin koulun ja kirjaston yhteistyöstä vastaava informaatikko tai kirjastonhoitaja sekä vuosittain päivitettävä koulukirjastostrategia (tai koulun kirjastotoiminnan strategia/suunnitelma/malli, jossa myös kuvattu paitsi koulun oman kirjaston toiminta myös koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö). Koulukohtaiset mentorit yhteistyöhön kirjastojen kanssa.
• Jatkuvasti päivittyvät Lukeva koulu -sivustot verkkoon. Vinkkejä, ohjeita, kokemuksia ja ratkaisuja ympäri Suomen. Sähköinen jatkuvasti päivittyvä kirjavinkkauspankki kaikkien kouluasteiden käyttöön yhteistyössä (esim. opiskelijat, kaverivinkkaus). Sähköisiä kirjailijavierailuja. Linkit kaikkiin alan sivustoihin ja hankkeisiin.
• Opettajille täydennyskoulutusta (innostavat kirjallisuuden opetuksen menetelmät, luku- ja kirjoitustaidon syventäminen, kielitietoinen opetus kaikkien oppiaineiden opetuksessa). Myös peruskoulutus kuntoon (herätetään keskustelua suomen kielen ja kirjallisuuden opintojen laajuudesta luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutuksessa).
• Myös kirjastojen henkilökunnalle koulutusta mm. vinkkauksesta.

Kaikki kouluasteet:

• Sovitaan joka viikolle yksi lukutunti/lukutuokio, joka osuu vaihtelevasti jonkun aineen tunnille. Tunnilla luetaan joko kaunokirjallisuutta tai tieteen/tiedonalan tietokirjallisuutta. Myös lukeva välitunti käyttöön.
• Lukupäivä, jolloin kaikki lukevat, niin oppilaat kuin opettajatkin. Eri oppitunneilla luettaisiin esim. aineeseen sopivia tietokirjoja, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja ilmiöpohjaisuus kirjavinkkauksissa.
  • Vinkki: Lukupäivänä voisi esim. valita erilaisia tunteja pop up -koulun tapaan. Jossain olisi vinkkausta, jossain keskustelua luetusta, jossain vain kuunneltaisiin luettua kirjaa, jossain esiteltäisiin lempikirjoja.
  • Vinkki: ”Kaikki lukee” -välitunti tai teemapäivä, jolloin koulun henkilökuntaan kuuluvat aikuisetkin viettäisivät hetken lukien ja toimisivat näin esimerkkinä. Myös muuten lukevien aikuisten malleja voisi olla esillä. Kirjanäyttelyitä eri teemoista, kirjat näkyvillä ja saatavilla koulussa.
• Koulussa luetaan, puhutaan lukemisesta ja annetaan kirjavinkkauksia säännöllisesti.
  • Vinkki: tunti aloitetaan 15 minuutin lukutuokiolla.
• Vertaiskirjavinkkarit: suuremmat opiskelijat vinkkaavat pienemmille.

Peruskoulu

• Kukin mukaan lähtevä opettaja toimii omassa koulussaan tai kunnassaan lukumentoreina. Mentoriopettaja kutsuu yhteisönsä opettajia kehittämään lukijuuttaan ja innostamaan luokkaansa lukemaan.
  • Vinkki: Liikkuvaan kouluun liittyen oppilaista koulutetaan välkkäreitä, joiden tehtävänä on lisätä liikuntaa välitunneille. Välkkäreiden koulutuksesta vastaavat liikunnan aluejärjestöt. Vastaavasti Lukevaan kouluun voisivat liittyä niin ikään oppilaista koulutetut vinkkarit, jotka voisivat vinkata hyvää lukemista koulukavereille. Oppilaiden kannalta helpointa ja mukavinta voisi olla idea, että vähän ylemmällä luokka-asteella oleva vinkkaisi nuoremmille. Vinkkareita voisi kouluttaa kirjaston henkilökunta. Yläkoulussa kirjavinkkaus voisi olla valinnaisaineena tai kerhona, tai vaikka osana ilmaisutaidon valinnaista.

Lukio

• Kirjat ja lehdet keskeiseen osaan opiskelua, myös teemaopinnoissa.
• Koulujen kirjastot (omat tai yleiset) palvelemaan opetusta ja opiskelua.
• Kirjat näkyville: helposti saatavilla, hyviä vinkkejä esillä.
• Aikaa lukemiselle myös koulussa.
• Kirjavinkkausta lukiolaiselta lukiolaiselle.
• Valinnaisopintoihin kirjallisuuskursseja.
• Ilmiöpohjainen lukupiiri.
• Somen hyödyntäminen.
• Kirjanvaihtopiste.

Ammatillinen koulutus

• Koulukirjastojen perustaminen jokaisen ammatillisen oppilaitoksen toimipaikkaan / kirjaston uudelleen kalustaminen ja varustaminen. Pienemmissä toimipaikoissa lukunurkkaus, joka on sisustettu mukavaksi
• Selkokirjoja, ammattilehtiä ja muita lehtiä kirjastoihin → resurssia kirjaston ajan tasalla pitämiseen.
• Kirjallisuusopinnot ja luki-apuvälineet; äidinkielen ja viestinnän valinnaisopinnoissa opettajana äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja eikä joku muu.

Lukeva koulu -työryhmän puolesta

Sari Hyytiäinen

puheenjohtaja