Luku- ja kirjoitustaidon opetusta on vahvistettava: Äidinkielen opettajain liiton koulutuspoliittiset tavoitteet
27.4.2022
Luku- ja kirjoitustaidon opetusta on vahvistettava
Äidinkielen opettajain liiton koulutuspoliittiset tavoitteet
Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on tutkimustenkin perusteella heikentynyt digitalisaation ja sosiaalisen median seurauksena. Tämä kehitys vaikeuttaa dramaattisesti mahdollisuuksien tasa-arvon vuoksi tehtävää työtä ja kasvattaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää. Luku- ja viestintätaidon heikkeneminen näkyy jo myös korkea-asteelle etenevien opiskeluvalmiuksissa.
Kirjallisen ja suullisen viestinnän taitojen ohessa on ehdittävä syventyä myös monilukutaidon opettamiseen, koska epävakaassa maailmantilanteessa medialukutaitojen merkitys on kasvanut.
Opettajarekisterin toteuttaminen kaikilla koulutusasteilla on tärkeä uudistus. Opettajien kelpoisuudet on kirjattava rekisteriin yksiselitteisesti. Kelpoisuusvaatimuksia ei pidä alentaa millään koulutusasteella.
PERUSKOULU
Luokanopettajien koulutuksen opintojen rakennetta on muutettava siten, että kaikille pakollisten äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen laajuutta kasvatetaan. Peruskoulun äidinkielen oppitunneista lähes 80 % sijoittuu alakouluun. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että luokanopettajakoulutuksessa painotetaan äidinkieltä ja kirjallisuutta nykyistä huomattavasti selvemmin. Jokaisella valmistuvalla luokanopettajalla on oltava valmiudet opettaa oppilaansa paitsi kirjoittajiksi, myös sekä mediatekstien että kaunokirjallisuuden aktiivisiksi lukijoiksi ja kirjastojen käyttäjiksi.
Opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista helpottaa myös se, että alakoulun 5. ja 6. luokille äidinkieltä ja kirjallisuutta opettaa aineenopettaja. Tämä periaate, jota jo monissa yhtenäiskouluissa noudatetaan, on otettava yleiseksi käytännöksi. 6. luokan arvioinnin kriteerien valmistuminen on hyvä asia. Kouluissa on pidettävä kiinni näistä kriteereistä, jotta oppilaan taidot ja tiedot riittävät yläkoulussa ja sen jälkeen toisella asteella.
TOINEN ASTE
Lukio
Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden pakollisten opintojen tuntimäärää on kasvatettava.
Oppiaineella on keskeinen asema lukio-opinnoissa, koska siinä opiskellaan muissa oppiaineissa tarvittavia ajattelun sekä kirjallisen ja suullisen ilmaisun taitoja. Korkeakouluopintoihin siirtyville on taattava hyvät kielelliset valmiudet.
Koska peruskoulusta lukioon siirtyvillä oppilailla ei ole välttämättä lukiossa vaadittavia taitoja ja tietoja, tuntimäärä ei riitä edes opetussuunnitelman minimitavoitteiden saavuttamiseen. Verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen maahan suomalaisessa koulujärjestelmässä onkin hyvin vähän äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja. Esimerkiksi Virossa opiskellaan lukiossa yhtä monta pakollista äidinkielen kurssia kuin Suomessa (6 kurssia), mutta niiden lisäksi opetussuunnitelmassa on erillisenä oppiaineena 5 pakollista kirjallisuuden kurssia.
Ammatillinen koulutus
Yhteisten tutkinnon osien opiskelulla on saavutettava yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavat kansalaistaidot ja jatko-opintovalmiudet. Toisen asteen yhteistyössä (lukio ja ammatillinen toinen aste) on selkiytettävä sitä, mikä rooli on lukio-opinnoilla ja yhteisillä tutkinnon osilla. Vain harva ammatillinen opiskelija pystyy lukio-opintoihin; ammattiin opiskelevat tarvitsevat erityisesti heille suunniteltua suullisen ja kirjallisen viestinnän sekä vuorovaikutuksen opetusta.
Ammatillisen toisen asteen minimituntimäärää on nostettava, jotta opiskelijoilla on realistiset mahdollisuudet saavuttaa esimerkiksi aikuisen ammattilaisen tarvitsema lukutaidon tai kielen osaamisen taso. Äidinkielen osalta ammatillisen toisen asteen minimituntimäärä on syksyllä voimaan astuvan asetuksen myötä 48 tuntia, kun se lukiossa on lain mukaan 171 tuntia.
Ammatillinen toinen aste ja ammattikorkeakoulut tulisi huomioida systemaattisesti suomalaisessa opettajankoulutuksessa. Nykyisin aineenopettajankoulutus keskittyy täysin peruskouluun ja lukioon, vaikka ammatillinen koulutus työllistää merkittävän määrän opettajia.
Äidinkielen opettajain liitto ry
26.4.2022
Lisätietoja antavat
Irene Bonsdorff
puheenjohtaja
irene.bonsdorff@tyk.fi
p. 040 569 7712
Sari Hyytiäinen
toiminnanjohtaja
sari.hyytiainen@aidinkielenopettajainliitto.fi
p. 0400 876 548