Minna Canthin jalanjäljissä

Pieni mutta sitkeä yhdistyksemme Pohjois-Kymen äidinkielen opettajat ry sai tänä talvena vastaanottaa Kouvolaan talvipäiville kouluttautumaan tulleet äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat. Viime kerrasta ehtikin vierähtää yhdeksän vuotta – viimeksi Kouvolan kaupungintalossa vietettiin talvipäiviä vuonna 2010. Tulin itse juuri näillä päivillä valituksi ÄOL:n hallitukseen, joten nyt onkin syytä juhlia ”lähes pyöreitä”. Tämä on ollut hienoa aikaa. On keskusteltu, kehitetty, otettu kantaa, osallistuttu.  Ensi vuonna talvipäivien viettäjät vastaanottaa Rovaniemi; Pohjois-Suomen äidinkielen opettajien delegaatio kävikin esittämässä Kouvolassa kutsun. Suunnataan kaikki ensi tammikuussa Rovaniemelle!  Seuraavaa järjestäjää ei ole vielä tiedossa, joten nyt kannattaa yhdistysten haudutella asiaa. Talvipäivien järjestäminen tunnetusti aktivoi jäseniä ja luo yhdistykseen lisää yhteishenkeä.
 

Kouvolan talvipäivien teemana oli vaikuttaminen – otsikko oli lainattu Minna Cathilta: Vapaita aatteita. Saimme kunnian avata ÄOL:n osalta Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuoden. Kouvolan teatterin näyttelijä Elina Ylisuvanto esitti talvipäivien avaukseksi Canth-teemaisen performanssin, ja tutkija, tietokirjailija Minna Maijala puhui Canthin toiminnan monista puolista. Vaikuttamisen teeman rinnalla monet talvipäivien esitykset keskittyivät lukemiseen ja lukutaitoon. Kirjailija, Lukutaitofoorumin puheenjohtaja Juha Itkonen selvitti Lukuliikkeen toimintaa ja suunnitelmia, ja Suomen Kulttuurirahaston ja Kopioston Lukuklaani-hankkeesta kertoi koordinaattori Lotta Luukila Lastenkirjainstituutista. Saimme iloksemme kuulla, että Lukuliikkeelle on palkattu puoleksitoista vuodeksi Opetushallitukseen koordinaattori, joka suunnittelee Lukuliikkeen tulevia toimia. Lukuliikkeelle myös perustetaan seurantaryhmä. Lukuklaani puolestaan laajenee yläkouluun. Lukukeskuksen koordinoiman Lukuliike kouluissa -hankkeen koulutapahtumat jatkuvat kevään ajan eri puolilla maata.

Lukuliikkeen jatko riippuu täysin siitä, saadaanko sille Liikkuvan koulun tapaan kiinteää rahoitusta valtion budjettiin. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen onkin otettava tulevaan hallitusohjelmaan kärkihankkeeksi. Kehottaisinkin kaikkia jäseniämme puhumaan Lukuliikkeen puolesta omille päättäjätuttavilleen.

Talvipäivillä on tapana julkaista kokoustiedote. Kouvolassa sen aiheena oli luku- ja kirjoitustaito selviytymistaitoina. Tiedotteessa nostetaan lukutaidon kehittäminen koko koulun yhteiseksi asiaksi ja todetaan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntiresurssien niukkuus kaikilla kouluasteilla. Voisi olla tarpeen jopa jakaa äidinkieli ja kirjallisuus kahdeksi oppiaineeksi, kuten vaikkapa historia ja yhteiskuntaoppi. Erityisesti kirjallisuuden ja lukemisen opetus kärsivät vähäisistä tuntimääristämme. 

Viime vuonna Tampereen talvipäivien kokoustiedotteessa nostettiin esiin huoli suomen kielen asemasta. Saman huolen ilmaisi suomen kielen lautakunta viime syksynä tiedotteessaan, joka sai ansaitsemansa mediahuomion. Lautakunta korosti tiedotteessa, että eduskunnan on käynnistettävä pikaisesti kielipoliittisen ohjelman laatiminen. Siinä otettaisiin kantaa niin kansalliskielten kuin vähemmistökieltenkin asemaan ja myös englannin kielen käyttöön maassamme.

Tuleva vaalikevät näyttää pitkälti, mihin suuntaan kaiken kaikkiaan koulutus- ja kielipolitiikassa mennään. Jatkuuko niukkojen resurssien jako vai palautetaanko koulutuksen arvostus? Mielestäni meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin valita jälkimmäinen vaihtoehto. Oppimistulosten eriytymisen tiellä – koskee erityisesti luku- ja kirjoitustaitoja – ei ole varaa edetä. Koko koulutusala tarvitsee pitkän tähtäimen kokonaissuunnittelua, maltillista kehittämistä ja toiminnan turvaavan valtion rahoituksen. Kielipoliittista ohjelmaa odotettiin jo kymmenen vuotta sitten, kun julkaistiin Suomen kielen tulevaisuus -selonteko. Eikö nyt ole tässä asiassa jo tuumailtu tarpeeksi?  Olen itsekin ajatellut ottaa osaa näiden tavoitteiden edistämiseen ja lupautunut Kaakkois-Suomen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Innostan muitakin alamme ammattilaisia kiinnostumaan vaikuttamisesta ja tärkeän asiamme ajamisesta. 

Tänä keväänä pääsemme sanomaan painavan sanan siitä, millaisen tulevaisuuden lukion haluamme. Lukion opetussuunnitelman 2021 perustetyö on loppusuoralla – perusteet tulevat lausunnolle maalis-huhtikuussa. Olen ollut mukana äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmässä. ÄOL laatii oman lausuntonsa yhdistyksiä kuullen, mutta meillä kaikilla on mahdollisuus ilmaista siitä myös oma, yksilöllinen mielipiteemme. Vaikka tuntuu, että lukion kehittämisvauhti on ollut turhan kova, omat näkemykset luonnoksista on tärkeä kertoa – opetussuunnitelma linjaa lukion opiskelua ainakin muutamaksi vuodeksi, toivottavasti pidemmäksi kuin nyt voimassa oleva.

Toivotan kaikille kauniita talvipäiviä ja intoa arvokkaaseen työhön!

Sari Hyytiäinen

Kirjoittaja on Äidinkielen opettajain liiton hallituksen puheenjohtaja.