Peruskoulunsa päättävien äidinkielen ja kirjallisuuden osaamisessa ei alueellisia eroja

Yhdeksäsluokkalaisten päättöarvosanoissa on isoja eroja kuntien välillä, uutisoi Helsingin Sanomat näyttävästi 19.4. Tiedot perustuivat Opetushallituksen selvityksiin kuntakohtaisista keskiarvoista, jotka vaihtelivat Enontekiön 8,9:n ja Janakkalan 7,2:n välillä. Tämä on herättänyt kysymyksiä opetuksen ja arvioinnin eriarvoisuudesta. 

Yhdeksäsluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden osaamista mitattiin tuoreeltaan Äidinkielen opettajain liiton perusopetusryhmän laatimassa valtakunnallisessa kokeessa, jonka teki 12 % peruskoulunsa päättävistä oppilaista. Koetulosten perusteella alueelliset erot äidinkielen osaamisessa eivät ole yhtä suuria kuin todistusten keskiarvojen erot.  

Parhaat tulokset saatiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella ja heikoimmat Lapissa, mutta erot eivät ole huomattavia. ”Osaamisen taso sinänsä on varsin matala: kirjoittamisen kokeen valtakunnallinen keskiarvo on 7+, ja teksti- ja kielitietouden kokeessa on ylletty vain hieman parempaan keskiarvolla 7 ½”, kommentoi Äidinkielen opettajain liiton perusopetusryhmän puheenjohtaja, rehtori Jaakko Sarmola Rovaniemeltä. 

Yhtenäisyyttä päättöarviointiin

Sekä Opetushallituksesta että Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvista on viime aikoina todettu, ettäarvostelukäytännöt vaihtelevat koulujen välillä (Helsingin Sanomat 19.4.2023). Arvioinnin tueksi OPH on luonut arviointikriteerejä, joista päättöarvioinnin kriteerit otettiin käyttöön elokuussa 2021.  

Äidinkielen opettajain liiton perusopetusryhmän laatima valtakunnallinen äidinkielen ja kirjallisuuden koe mittaa oppilaan osaamista perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien mukaan. Koepaketti koostuu teksti- ja kielitietouden sekä kirjoittamistaitojen kokeista. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilaiden arvioinnissa on 17 tavoitetta, jotka on jaettu neljään sisältöalueeseen: S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen, S2 Tekstien tulkitseminen, S3 Tekstien tuottaminen ja S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen. Kirjoittamistaitojen kokeessa mitattiin keväällä 2023 sisältöalueen 2 tavoitteita 5–8 ja sisältöalueen 3 tavoitteita 10–14. Teksti- ja kielitietouden kokeessa taas mitattiin sisältöalueen 2 tavoitteita 5–8 ja sisältöalueen 4 tavoitteita 15–17. Tavoitteet ovat nähtävissä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

Valtakunnallinen äidinkielen ja kirjallisuuden koe tuo perusopetuksen päättöarviointiin osaltaan yhtenäisyyttä ja vertailukelpoisuutta ja toimii oppilaan päättöarvioinnin tukena. Sen avulla opettaja saa arvokasta tietoa siitä, miten oppilaat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet.

Äidinkielen opettajain liiton ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS Oppi ja Tieto Oy:n yhteistyönä syntynyt sähköinen valtakunnallinen koe toteutettiin ensi kertaa tänä keväänä. ”Kokeen tehneiltä opettajilta on saatu hyvää palautetta, ja koetta kehitetään edelleen. Ensi keväänä tuomme markkinoille sähköisen valtakunnallisen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen yhdeksäsluokkaisten lisäksi myös kuudesluokkalaisille”, toteaa SKS Oppi ja Tieto Oy:n kustantaja Tero Norkola. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
SKS Oppi ja Tieto Oy, kustantaja Tero Norkola, tero.norkola@skskirjat.fi, p. 0400 882 700

Äidinkielen opettajain liitto, varapuheenjohtaja Jaakko Sarmola, jaakko.sarmola@gmail.com

SKS Kirjat on SKS Kirjat on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusosakeyhtiö. Meillä on pitkä perinne kirjojen julkaisemisesta – ensimmäinen ilmestyi jo vuonna 1834.
www.skskirjat.fi 

Vuonna 1948 perustettu Äidinkielen opettajain liitto seuraa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tilannetta koko maassa ja auttaa opettajia erilaisissa opetukseen ja kouluun liittyvissä kysymyksissä.

www.aidinkielenopettajainliitto.fi