Sähköinen ylioppilaskoe työllistää ja askarruttaa

Äidinkielen opettajain liiton lukioryhmä lähetti opettajille kyselyn sähköisen ylioppilaskokeen arviointiin liittyvistä kysymyksistä. Kyselyyn saapui 159 vastausta. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan kokeiden arviointiin mennyttä aikaa. Avokysymyksissä pyydettiin kommentteja molemmista sähköisen ylioppilaskokeen osista.

Aineistoon tutustumisaika vaihteli vastauskohtaisesti paljon. 7 % vastanneista käytti lukutaidon tehtävän aineistoon tutustumiseen alle 30 minuuttia, ja 12 %:lla meni siihen yli 120 minuuttia. Kirjoitustaidon kokeen aineiston osalta luvut ovat 6 % ja 25 %. Keskimäärin lukutaidon kokeen aineistoihin tutustumiseen vastaajilla meni noin 1,5 tuntia (76 minuuttia). Ero kirjoitustaidon aineistoon tutustumiseen käytettyyn aikaan oli hyvin pieni, siihen käytettiin keskimäärin 80 minuuttia. Kaiken kaikkiaan vastaajat käyttivät siis kokeiden aineistoihin tutustumiseen runsaat kolme tuntia.

Huomionarvoista on, että lukutaidon kokeen vastausten arviointi vei huomattavasti enemmän aikaa kuin kirjoitustaidon vastauksen. 12 pisteen vastauksen arviointi vei vastaajilta keskimäärin 16,2 minuuttia, 18 pisteen vastauksen 20,3 minuuttia ja 30 pisteen vastauksen arviointi 26,6 minuuttia. Kaksiosaisen tehtävän (12 ja 18 pistettä) arviointi vei siis yhteensä 36,5 minuuttia, eli noin 10 minuuttia enemmän kuin 30 pisteen vastauksen arviointi.  Jos siis kokelas on vastannut yhteen kaksiosaiseen tehtävään ja yhteen yksiosaiseen tehtävään, yhden kokelaan lukutaidon kokeen arviointi vei opettajalta keskimäärin 63,1 minuuttia.

Kirjoitustaidon vastauksen arviointiin vastanneilta meni keskimäärin 35,4 minuuttia. Myös tässä kysymyksessä hajonta oli suurta. 5 % sai vastauksen arvioitua alle 15 minuutin, ja noin 6 %:lla meni siihen yli 50 minuuttia.

Tarkkaa keskiarvoa kokonaisajankäytöstä ylioppilaskokeen korjaamisessa ei voi tehdä, koska se riippuu kokelaiden lukutaidon tehtävien laadusta ja oppilasmäärästä. Karkeasti voi laskea, että jos opettajalla on 20 kokelasta, joista jokainen valitsee yhden 30 pisteen tehtävän ja yhden 12+18 pisteen tehtävän, korjaamiseen menee keskimäärin yhteensä 21 tuntia. Jos kokelaita on 40, aikaa menee 42 tuntia.  Kun lukuihin lisätään vielä aineistoon tutustumiseen käytetty aika 1,2 tuntia, luvut ovat 22,2 tuntia (20 kokelasta) ja 43,2 tuntia (40 kokelasta). Arviointiohjeisiin tutustumiseen käytettyä aikaa kyselyssä ei kysytty.

­­­­­Vastaavasti kirjoitustaidon arviointiin 20 kokelaan ryhmässä menee 11,8 tuntia ja 40 oppilaan ryhmässä 23,6 tuntia. Aineistoon tutustuminen (1,3 tuntia) lisää aikoja, niin, että ne ovat 12,1 (20 kokelaan ryhmä) ja 24,9 tuntia (40 kokelaan ryhmä).

Kun lasketaan yhteen molempien kokeiden korjausajat, aikaa menee 20 kokelaan vastausten kanssa yhteensä keskimäärin 34,3 tuntia ja 40 kokelaan vastauksissa 68,1 tuntia. Vastausten hajonta oli suurta, ja siinä missä esimerkiksi joku arvioi aineistoon tutustumisen vievän alle 15 minuuttia, toinen arvioi käyttävänsä siihen yli puolitoista tuntia.

Arvointiin käytetty aika yllätti monet vastaajat, väsymystä ja suurta huolta laajojen aineistojen ja pitkien tekstien äärellä koettiin yleisesti. Moni vastaaja toivon kokeen kevenevän tulevaisuudessa. Kevennyksiksi ehdotettiin esimerkiksi lukutaidon kokeen vastausten määrä supistamista kahteen ja sekä kirjoitustaidon kokeen aineiston kokonaismäärän supistamista että kokelaalle mahdollisuutta viitata tekstissään vain yhteen aineistoon.

Sama tarkemmin numeroina

Lukutaidon kokeen arviointiin käytetty aika keskimäärin
Aineistoon tutustuminen    75,8 minuuttia
12 pisteen vastaus              16,2 minuuttia
18 pisteen vastaus              20,3 minuuttia
30 pisteen vastaus              26,6 minuuttia

Kirjoitustaidon kokeen arviointiin käytetty aika
Aineistoon tutustuminen    79,7 minuuttia
kokeen arviointi                  35,4 minuuttia

Sähköisyyden puolesta ja sitä vastaan

Sähköisen kokeen arvioinnin kuormittavuus jakoi vastaajia avovastauksissa. Toisaalta se koettiin helpotuksena:

Sähköinen koe on helpottanut työtä muun muassa siksi, ettei käsialan puutteisiin liittyviä ongelmia enää ole.

Sähköinen arviointi on ok, koska alleviivaukset voi tehdä näppärästi koneella. Olen oppinut pitämään sähköisestä arvioinnista.

Arviointi yleisesti helpottunut sähköistymisen myötä, kun teksti löytyy selkeällä fontilla yhdestä paikasta, hienoa!

ja toisaalta rasittavana:

Sähköinen korjaaminen on hitaampaa, jos sen tekee yhtä tarkasti kuin aiemmin.

Kirjoitustaidon kokeeseen tulisi pikimmiten saada oikolukuohjelma käyttöön; jos ei opiskelijoille, niin ainakin arvostelijalle.

Myös fyysisesti työ oli haastavaa: istunnot venyivät pitkiksi kömpelöiden arviointityökalujen vuoksi. Kolmekymmentä vuotta alalla oltuani tunnen istumiset selässä ja niskoissa, mutta nyt olivat etenkin silmät ja hiirikäsi kovilla, kun pilkkuja sai tähtäillä paikoilleen.

Sähköinen arviointi on hitaampaa ja rasittavampaa kuin paperille tehtävä arviointi. Päänsärkypäivät ovat tuplaantuneet.

Jotkut vastaajat olivat sitä mieltä, että sähköinen koe vaikuttaa myös opiskelijan suoritukseen.

Kokelaat eivät jaksa työstää tekstejään samalla tavoin kuin käsin kirjoittaessaan. Lieneekö syynä pituusvaatimus vai koneella kirjoittamisen näennäinen helppous. 

Lukutaito

Kyselyn avovastauksissa pohdittiin paljon uuden kokeen rakennetta ja siihen liittyviä arvioinnin ongelmia. Erityisesti lukutaidon koe koettiin työlääksi arvioida. Aika-arviossa yhden kokelaan lukutaidon kokeen arviointiin aikaa meni oppilasta kohti keskimäärin melkein kaksi kertaa yhtä paljon aikaa, kuin kirjoitustaidon vastauksen arviointiin.

Arviointi on hidasta, ja koko ajan täytyy tarkistaa, monenko pisteen vastaus olikaan kyseessä.

Lukutaidon kokeen tarkistaminen kestää selvästi kauemmin kuin tekstitaidon kokeen tarkistus.

Arvioinnissa haastavaa on sisällön, kielen ja rakenteen painottaminen. Kuinka virheellisellä kielellä runsaat ja monipuoliset havainnot voi esittää ilman, että pistemäärä kärsii?

Oikeakielisyyden kriteerin poisto tekee arvioinnista hankalaa. Alleviivausta ei tarvita, mutta kieli pitäisi voida ottaa selkeästi huomioon.

Kolmenlaiset pisteet työllistävät todella paljon enemmän kuin entinen yhden taulukon käyttö.

Myös lukutaidon kokeen laajuus on kiinnittänyt monen opettajan huomion. Lukemisen ja kirjoittamisen määrä koettiin todella suureksi, mikä tietenkin lisäsi arviointiin käytettyä aikaa. Erityisesti 30 pisteen vastausten arviointia pidettiin suoranaisena lukumaratonina. Muutama vastaaja päätyi kysymään: Tarvitaanko todella näin monta vastaustyyppiä?

Kirjoitusurakasta kasvaa mielestäni kokelaalle kohtuuton, mikäli oppilas valitsee kaksi 30 pisteen tehtävää (merkkimäärä yhteensä 10 000 vrt. kirjoitustaidon koe 6000 merkkiä).

Jos kokelas kirjoittaa neljä lukutaidon tehtävää, määrä on kerta kaikkiaan liian suuri. Opiskelijat olivat uupuneita. Merkkimäärät kaikissa tehtävissä ovat liian pitkiä eli niitä pitäisi selkeästi lyhentää.

Vaaditut merkkimäärät ovat suuria ja houkuttavat kokelaan kirjoittamaan sisällöltään tyhjää tekstiä merkkimäärän täyttämiseksi.

Aineistojen monimuotoisuus sekä ihastutti että vihastutti. Tämä kevään koe oli monen mielestä onnistunut. Erityisesti kiitettiin kokeen tekstejä, videoiden määrä koettiin sen sijaa liian runsaaksi. Yleinen toivomus oli, että kokeen tulee liittyä tiiviisti oppiaineen sisältöihin.

Aineistojen ja tehtävien pitäisi olla selkeämmin äidinkielen ydinalueilta. Videoita kannattaa ottaa aineistoksi mukaan korkeintaan yksi, koska äidinkielen ja todellisuuden tekstit ovat paljon muutakin kuin videoita, ja näitä muita myös kursseilla enimmäkseen tarkastellaan. 

Lukutaidon tehtävissä vaadittiin audiovisuaalisen mediakulttuurin käsitteitä, jotka eivät sisälly äidinkielen pakollisiin kursseihin.

On tärkeää, ettei koko kokeesta pääsisi läpi mutu-tiedolla tai pelkällä visuaalisen tekstin analyysilla.

Ylioppilastutkintolautakunnan tuottamiin lukutaidon kokeen hyvän vastauksen piirteisiin tutustumiseen käytettyä aikaa ei kyselyssä otettu kantaa. Selvää on, että sekin vaatii oman aikansa.

Aineistojen, hyvän vastauksen piirteiden ja pistekuvausten kanssa toimiminen oli haastavaa ja aikaa vievää.

Hyvän vastauksen piirteet ovat valtava runsauden sarvi, josta kokelaat tuskastuvat. Myös arvioijan ratkaisut voivat painottua todella monella tavalla piirteitä vastauksista poimiessa.

ÄOL ei tänä keväänä tuottanut omia hyvän vastauksen piirteitä ollenkaan, koska YTL:n perinpohjaisten ohjeiden arveltiin riittävän opettajille. ÄOL:n tuottamia arviointilinjauksia pyydettiin niin monessa vastauksessa, että vaikka sensoreita sitoo vain YTL:n itsensä tuottamat hyvän vastauksen piirteen, myös ÄOL harkitsee, pitäisikö ohjeet laatia ensi keväänä.

Selkeytettäköön siis yo-kokeen kautta äidinkielen lukio-opiskelun keskeisiä osa-alueita!

Kirjoitustaito

Kirjoitustaidon kokeen arviointia pidettiin avovastauksissa jonkin verran lukutaidon vastausten arviointia helpompana. Vastaus koettiin esseeksi, jonka arviointi on opettajalle tuttua. Toisaalta vain yhteen teemaan keskittyvä laaja aineisto teki kokeesta monille entistä vaativamman. Opiskelijan oman näkökulman selkiyttäminen ja toisaalta aiheen rajaaminen koettiin monelle kokelaalle hankalaksi.

On todella riskialtista rakentaa tehtäviä yhden teeman ympärille.

Tuntuu erikoiselta, että kokeesta tehdään entistä vaativampi, vaikka taito on laskenut hurjasti.

Sen sijaan yhden teeman koetyyppi, jossa on ympäripyöreitä tehtävänantoja mutta kuitenkin moniäänisiä ja laajoja, moninaisia aineistoja, ei sovellu koko abiturienttijoukon kokeeksi.

Kokelas esittää helposti omanaan ajatuksia, jotka on omaksunut niistä aineistoista, joita ei varsinaisesti käytä tekstissään. Opettajan on vaikea sisäistää kaikkien aineistojen sisältöjä, joita käytetään eri yhdistelminä eri teksteissä.

Useamman aineiston käyttö tuntuu olevan kokelaille hankalaa - niin myös arviointi sen suhteen, miten näitä aineistoja tulisi käyttää "tarkoituksenmukaisella tavalla".

Näkökulman rajaaminen ei onnistu opiskelijoilta. Teksteistä tuli hajanaisia ja ympäripyöreitä. Taitavatkaan kirjoittajat eivät päässeet näyttämään osaamistaan orjuuttavassa ja mekaanisessa tehtävätyypissä. Moni sortui referointiin, eikä omalle sanottavalle juuri jäänyt tilaa. Mikäli omaa oli, se oli samaa kuin muillakin kirjoittajilla ja muissa aiheissa.

Ehdotus: joka kokeeseen esim. kolme teemaa ja niihin liittyviä aineistoja, joista vain yhtä pitäisi käyttää.

Samoin luin lukutaidon myös kirjoitustaidon kokeen vastausten koettiin pidentyneen, mikä tietenkin lisää arviointiurakkaa.

Kirjoitustaidon esseet ovat erittäin paljon pidempiä kuin ennen. Myös heikot kirjoittajat ovat innostuneet tuottamaan valtavan määrän tekstiä. Sanamäärällä mitattuna korjausurakka on kaksinkertaistunut edelliseen kokeeseen verrattuna.

6000 merkin (noin 800 sanan) tekstit ovat liian pitkiä. Aiempi noin 500 sanaa tuotti hiotumpia tekstejä.

Korjaamiseen menee kohtuuttomasti aikaa, koska jokainen käyttää eri aineistoja samassakin tehtävänannossa ja pyydetty merkkimäärä on niin suuri.

Myös opiskelijan tarvitsema aika koettiin pidentyneen.

Opiskelijalta kuluu paljon aikaa pohjatekstien lukemiseen, jos hän aikoo perehtyä valitsemiinsa teksteihin kunnollisesti. Koska aineistojen kanssa pitäisi myös keskustella, energiaa pitäisi jäädä myös vuorovaikutuksen hiomiseen.

Tulevaisuus

Yleinen toive monessa vastauksessa oli, että äidinkielen ylioppilaskoetta koetta kehitettäisiin toimivaan suuntaan ja samalla säilytettäisiin sen merkitys ainoana kypsyyskokeena ja pakollisena ylioppilastutkinnon osana. Myös äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen resurssien kasvattamista toivottiin.

Onko mahdollista alkaa ajaa kirjallisuutta erilliseksi oppiaineeksi ja saada opetustunteja lisää? Haluaisin äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen eurooppalaiselle tasolle. Nyt opetusta on aivan liian vähän siihen tasoon nähden, mitä yo-kirjoitusten kirjoitustaidossa vaaditaan.

Ensi vuoden koepäivien sijoittelu huolestutti monia vastaajia. Kahta päivää kokeiden välissä pidettiin aivan liian lyhyenä. ÄOL on laatinut asiasta vetoomuksen YTL:lle. Vetoomuksessa toivotaan, että YTL kuuntelisi opettajia ja harkitsisi vielä kokeiden sijoittelua. Pelkona on, että liian tiukka alustavan arvioinnin aikataulu vaarantaisi sekä arvioinnin laadun että opettajien työssäjaksamisen.