Syventyvä lukeminen vaatii aikaa ja harjoitusta

Tänä keväänä suomen kielen ja kirjallisuuden valtakunnallisen kokeen teki 16 % oppimäärää opiskelevista 9. luokan oppilaista. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen kokeen teki puolestaan 23 % oppiainetta opiskelevista oppilaista. Peruskoulun valtakunnalliset kokeet antavat kattavasti tietoa osaamisesta ja ovat väline arvioinnin koko maan laajuiseen yhtenäistämiseen.

Suomen kielen ja kirjallisuuden valtakunnallinen koe jakautuu kahteen osaan, joista teksti- ja kielitietouden kokeessa osaamisen taso oli samansuuntaista kuin viime vuonna: yhteispistemäärä vastaa arvosanaa 7+. Oppilaiden osaamisessa ei ollut suuria alueellisia eroja.

Teksti- ja kielitietouden kokeen neljästä eri osiosta 9.-luokkalaiset menestyivät parhaiten  media ja viestintä -osuudessa. Huolestuttavaa on se, että oppilaiden osaaminen oli heikointa tehtävässä, jossa piti eritellä mielipidetekstin rakennetta. Jos fakta ja mielipide sekoittuvat toisiinsa eikä argumentointia käsitetä, kriittinen lukutaito on heikkoa.

Tekstitaidon tehtävistä heikoimmat tulokset oppilaat saivat radiokatkelman sisällön ymmärtämistä mittaavassa tehtävässä. Kirjallisuusosiossa oppilaiden suoriutuminen oli koko kokeen heikointa. Osiossa oli muun muassa runontulkintaa.

Tulokset viittaavat siihen, että peruskoulun päättävien nuorten mekaaninen lukutaito on hyvällä tasolla mutta ymmärtävä lukutaito heikompaa ja tuottaa osalle nuorista suuria vaikeuksia. Osa nuoristamme joutuu tyytymään sivustakatsojaksi yhteiskunnassamme, jos taito ymmärtää lukemaansa jää kovin heikoksi. Kriittistä lukutaitoa tarvitaan esimerkiksi internetin materiaalitulvan arviointiin.

Tänä vuonna hallitus suuntaa äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit alakoulun ensimmäisille vuosiluokille. Olisi suotavaa, että seuraavassa uudistuksessa ymmärtävän lukutaidon ja kirjallisuuden osuutta vahvistetaan peruskoulun 5. - 9. vuosiluokilla. Opettajien ammattitaitoa on ylläpidettävä täydennyskoulutuksin ja opettajankoulutukseen lisättävä monilukutaidon ja kirjallisuuden opintoja.

Leija Kuuranhalla

Perusopetusryhmän puheenjohtaja
Äidinkielen opettajain liitto ry