Toisen asteen Nuori Aleksis -palkinto Maria Turtschaninoffille

28.10.2023

Maria Turtschaninoff on valittu toisen asteen Nuori Aleksis 2023 -palkinnon saajaksi romaanillaan Suomaa (Tammi, 2022). 1500 euron rahapalkinnon myöntää Äidinkielen opettajain liitto. Hanke on toteutettu eduskunnan myöntämällä avustuksella.

Muut ehdolla olleet teokset olivat seuraavat:

Sari Aho: Nukkuvan jättiläisen laakso (Gummerus)
Camilla Nissinen: Meitä vastaan rikkoneet (Tammi)
Soili Pohjalainen: Ihon alla (Atena)

Palkinto jaetaan parhaalle edellisvuonna ilmestyneelle kotimaiselle kaunokirjallisuutta edustavalle teokselle. Sen saajan valitsee toisen asteen opiskelijoiden raati, jonka kokoaa Äidinkielen opettajain liitto. Viimeksi toisen asteen Nuori Aleksis -raati toteutettiin vuonna 2019, ja palkinnon voittajaksi valittiin Annamari Marttinen romaanillaan Korsetti (Tammi).

Esiraati, johon tänä vuonna kuului 41 lukiolaista eri puolelta Suomea, perehtyi viime vuonna ilmestyneisiin kotimaisiin kaunokirjallisiin teoksiin omien mieltymystensä mukaan. Keskimäärin esiraatilaiset lukivat kukin 23 kirjaa.

Esiraadin viisi parasta lukijaa muodostivat loppuraadin, joka valitsi toisen asteen Nuori Aleksis -palkinnon saajan. Kaikki loppuraatilaiset lukivat vähintään 35 kirjaa. Ahkerin loppuraatilainen luki projektin aikana 80 teosta. Loppuraati jakoi palkinnon kirjailijalle Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 28.10. klo 13.30 Kumpula-lavalla.

Toisen asteen Nuori Aleksis -projektin tavoitteena on paitsi löytää nuorten omat kirjasuosikit myös innostaa nuoria lukemaan ja keskustelemaan kirjallisuudesta. Toisen asteen Nuori Aleksis -projekti nostaa lukemisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneet nuoret esiin.

Loppuraatilaiset perustelivat Maria Turtschaninoffin Suomaa-romaanin valintaa voittajaksi seuraavasti:

“Suomaa on kaunis kuvaus suomalaisuudesta, luonnosta ja kansanperinteestä.

Voittajateos on helposti lähestyttävä luontokuvaus. Teoksessa suomalainen luonto nousee henkilöhahmoja kannattelevaksi voimaksi, ja miljöön avulla voidaan ymmärtää, kuinka suomalainen kansa on kehittynyt luonnon kanssa symbioosissa.

Yksi teoksen parhaita piirteitä on suomalaisen kansanperinteen näkyminen henkilöhahmojen arjessa. Seuratessaan tarinaa läpi vuosisatojen lukija näkee kansanuskomusten merkityksen muutoksen ja kristinuskon vahvistumisen seuraukset yhteiskunnassa.

Teos sopii eritasoisille lukijoille ja on mielenkiintoinen niin kerronnallisesti kuin tyylillisestikin. Teos peilaa lukijan omaa taustaa ja yhdistää erilaisia lukijoita suomalaisen luonnon äärelle. Sanna Manderin kauniit kuvitukset virittävät kappaleisiin ainutlaatuisen tunnelman ja noudattelevat historian kulkua.”